Perhe on yksi tärkeimmistä henkisen tuen ja hyvinvoinnin lähteistä. Se tarjoaa turvaa, läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta yksityiskohtaisemmin kuin yhteiskunta. Perheen sisäisellä vuorovaikutuksella ja tuella voidaan vaikuttaa yksilön itsetuntoon , kykyyn kohdata haasteita ja selviytyä elämän vastoinkäymisistä. Toisaalta perhedynamiikka voi myös aiheuttaa ristiriitoja ja stressiä, mikäli vuorovaikutus ja ymmärrys ovat yleisesti haasteellisia. Mitä ihmisten kanssa tullut keskusteltua voisin tiivistää että: kun kotona kaikki hyvin on kokonaisvaltaisesti mukavampaa.
Vanhemmuus on merkittävä osa ihmisyyttä, ja se tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Kasvatus on jatkuva oppimisprosessi, joka sisältää myös epäonnistumisia ja mukautumista perheen jäsenten muuttuviin tarpeisiin. Usein kasvatus nähdään yksisuuntaisena, jossa vanhempi kasvattaa lasta, mutta todellisuudessa se on kaksisuuntainen prosessi. Lapsi ja itse prosessi kasvattaa samalla myös vanhempaansa, mikä kehittää vanhemman itsetuntemusta, kärsivällisyyttä ja kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin.
Nykyyhteiskunnassa tasapainon löytäminen perhe-elämän ja työn välillä on yhä suurempi haaste nm. kokemusta. Työn ja perheen vaatimusten yhteensovittaminen vaatii suunnittelua ja priorisointia. Perheen hyvinvointi ovat kuitenkin avainasemassa sekä yksilön että koko perheen jaksamisessa ja onnellisuudessa. Kun perhe voi hyvin yksilö voi hyvin. Kun yksittäinen yksilö voi hyvin tämä ei takaa perheen hyvinvointia.
Perhe voi olla myös merkittävä voimavara uran ja henkilökohtaisen kehityksen kannalta, kun se tarjoaa tukea tavoitteiden saavuttamisessa ja luo tilan, jossa yksilö voi kasvaa omana itsenään.
Perheen hyvinvointi ei kuitenkaan ole pelkästään perheenjäsenten vastuulla, vaan myös ympäröivällä yhteisöllä ja kaupungilla on tärkeä rooli perheiden tukemisessa. Hyvin toimivat palvelut, kuten neuvolat, koulut, päivähoito ja perheneuvonta, ovat keskeisiä tukirakenteita, jotka auttavat perheitä arjessa.
Kaupunkien ja kuntien tarjoamat vapaa-ajan palvelut myös, kuten harrastusmahdollisuudet, ja leikkipuistot ym., luovat perheille mahdollisuuksia yhteiseen aikaan ja lapsille turvallisia ympäristöjä leikkiä ja oppia. Lisäksi monilla alueilla järjestetään erilaisia perhetoimintoja, kuten kerhoja, kursseja ja tapahtumia, jotka tukevat yhteisöllisyyttä.
Kaupungit ja kunnat voivat myös edistää työ- ja perhe-elämän tasapainoa tukemalla perheystävällistä työelämää. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joustavan päivähoidon järjestämistä, työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuuden parantamista sekä liikenteen ja asumisen suunnittelua niin, että perheillä on enemmän aikaa yhdessäoloon.
Eetu Hannuksela
